perjantai 10. kesäkuuta 2016

About Today

Vaikka yleensä luen mieluummin kirjat suomeksi, joskus kannattaa lukea alkukielellä. Nimittäin kun sen jälkeen palaa suomenkieliseen tekstiin, niin johan alkavat omat lauseet taas virrata, jos ovat tuntuneet vähän tukkoisilta tai jopa kadonneilta vieraalla kielellä lukemisen aikana. Ehkä sen takia pidänkin enemmän suomeksi lukemisesta: muuten ei kirjoittaminen onnistu. Ehkä kaiken minkä kirjoitan, kopioinkin muilta. Ehkä minulla ei todellisuudessa ole mitään omaa sisällä, yhtään sanaa, lausetta eikä rytmiä.

Mitä kuuluu? Heinäkuussa joudun muuttamaan pois asunnostani, en kauas, ehkä jopa liian lähelle. Koska en tänä kesänä käy toimitalossa töissä, haluaisin myöhemmin heinäkuussa pakata laukkuni ja lähteä pois Helsingistä, palata vasta viikkojen päästä, vähän kuin lapsuuden leikissä jossa hypittiin huonekalulta toiselle eikä lattiaan saanut koskea. Katsotaan, miten käy.

Mietin, näenkö sisälle toiseen ihmiseen vai itseeni. Kenet minä näen, kun luulen näkeväni sinut.

2 kommenttia:

  1. Tiedän täysin miltä tuo tuntuu. Niin niin täysin.
    Ja nuo viimeiset lauseet, sydän sydän sydän. Sun sisällä on kaikki sanat ja maailmat.

    VastaaPoista